Laura Alatalon Pikkunukke –kirjaesittely

Lapsuus

Laura Alatalo syntyi vuonna 1978 pienessä kylässä Itä-Suomessa. Hän on kaksilapsisen perheen vanhin lapsi. Alatalon varhaislapsuus oli onnellinen, mutta hänen ollessaan 12-vuotias hänen vanhempansa erosivat myrskyisällä tavalla, mikä johti siihen, että Laurasta ja hänen siskostaan tuli vanhempiensa voimankäytön välikappaleita ja lapset alkoivat kipuilla jouduttuaan vanhempiensa ristiriitaisten odotusten ristituleen. Laura Alatalon esikoisromaani Pikkunukke pohjautuu löyhästi Alatalon omiin kokemuksiin.

Esikoisromaani

Pikkunukke on Laura Alatalon vuonna 2014 ilmestynyt esikoisromaani, joka kertoo 12-vuotiaan Tiinan kipuilusta naiseksi kasvamisen kynnyksellä. Tiinan vanhemmat ovat eroamassa ja Tiina joutuu perheen ainoana lapsena vanhempien myrskyisien riitojen pelinappulaksi. Molemmille vanhemmille on yhteistä se, että he molemmat vaativat Tiinaa menestymään sekä koulussa että vaativassa harrastuksessa. Tiina ei voi tuoda kotiin kymppiä huonompia numeroita. Kerran Tiina saa kokeesta arvosanan 9- ja joutuu piilottelemaan koepaperia sekä isältä että äidiltä. Lopulta äiti löytää koepaperin ja repii Tiinaa hiuksista ja paiskaa tämän lattialle siten, että Tiinan pää osuu takankulmaan. Hätääntynyt äiti yrittää itse lopettaa verenvuodon, mutta ei tässä onnistu. Kun Tiinan olo alkaa jo olla todella heikko, tilaa äiti lopulta taksin ja vie Tiinan lääkäriin ommeltavaksi vannottaen tytölle, ettei hän saa kertoa lääkärille miten kaikki tapahtui. Laura ei kerro lääkärille yhtään mitään, vaikka lääkäri ihmettelee toistuvasti miten tyttö on voinut kaatua takankulmaan niin että hiuksiakin on irronnut samalla päästä selkeästi erottuvalta alueelta ja miksi Tiina on tuotu hoitoon verenvuodon kestettyä jo aikansa.

Tiinan pahoinpitely jatkuu molemmissa kodeissa – sekä isän että äidin luona. Samaan aikaan Tiinan kuukautiset alkavat eikä hän uskalla kertoa asiasta kummallekaan vanhemmistaan. Tiina yrittää estää veren vuotamisen läpi vaatteiden erilaisilla kankailla ja pyyhkeillä samalla inhoten muuttuvaa vartaloaan. Tiina alkaa viillellä itseään ja ruokahalukin katoaa. Itseinho johtaa lopulta siihen, että Tiina alkaa tarkkailla syömisiään eikä lopulta syö enää oikein mitään. Paino alkaa laskea hälyttävästi ja kouluterveydenhoitaja huomaa lopulta ettei kaikki ole kunnossa. Terveydenhoitaja kertoo Tiinalle, että hänen painoindeksinsä on jo vaarallisen matala. Terveydenhoitaja huomaa myös viiltelyn jäljet Tiinan ranteissa sekä pahoinpitelyiden aiheuttamia mustelmia siellä täällä. Kun Tiina kieltää painokkaasti terveydenhoitajaa ilmoittamasta asiasta vanhemmille, tekee terveydenhoitaja asiasta kiireellisen lastensuojeluilmoituksen.

Tiina otetaan huostaan ja hänellä todetaan anoreksia. Välit vanhempiin katkeavat kokonaan. Hoidot ovat vaikeita eivätkä meinaa tuottaa tulosta, koska Tiinalla ei ole halua parantua. Lopulta Tiina saa elämänilonsa takaisin sijaisperheen pienen tyttären ansiosta. Tytöstä tulee Tiinalle kuin oikea pikkusisko, jollaista hänellä ei ole koskaan ollut. Tiina leikkii tytön kanssa paljon. Yhdessä he hoitavat perheen lemmikkieläimiä ja käyvät kävelyretkillä. Tytön elämänilo ja –halu tarttuu myös Tiinaan. Paranemisprosessi alkaa pikkuhiljaa. Tiina asuu sijaisperheessä täysi-ikäisyyteensä asti ja perhe auttaa Tiinan oman elämän alkuun tämän täytettyä 18 vuotta. Tiinalla on edelleenkin erittäin läheiset välit sijaisvanhempiinsa ja –siskoonsa, joita Tiina tapaa viikoittain. Omia vanhempiaan Tiina ei tapaa lainkaan – haavat ovat liian syvällä.

Laura Alatalon esikoisromaani on koskettava kertomus nuoren tytön aikuistumisesta ja se on saanut kehuja sekä lukijoilta että kriitikoilta. Laura Alatalon romaani pohjautuu osittain kirjailijan omiin kokemuksiin, mikä näkyy tekstin syvyytenä ja aitoutena. Kuuluisa kriitikko Kimmo Kaurila kuvaili teosta näin: ”Tämä on lukukokemus, joka ei jätä silmiä kuiviksi. Laura Alatalo kuvailee tunteikkaalla tavalla nuoren tytön naiseksi kasvamista vaikeissa olosuhteissa. Kirjan päähenkilö Tiina vaikuttaa aidolta henkilöltä, enkä yllättynyt lainkaan kuultuani, että kirja perustuu osittain kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin. Tiina jää ihon alle!”.